This whole autumn has gone mostly at home, you have had to be careful outside with meeting other people.
In Loviisa there are today the 3rd most people ( comparing to number of people in whole) who have been ill.
Weather has been warm, sunny and gentle, wintertime is not near so far.
I have´been away, reasons are many, both about my health and days in common.
I am here and wiling to write more often.
I have not been here during almost two years. My life seems to be so normal that there are nothing special.
Maybe I can find something to write about.
We have our lovely summer now. Cold and rainy days are normal to Finnish summer.
Nature is green, summer flowers are in bloom. We have still daylight almost 22 hours here in south, in Lapland the sun will not go down at all.
I am still waiting for more warm and sunny days to come. 🙂
I have forgotten to write here. I try to be more active.
This week will be rainy in whole Finland. I am waiting for Easter. I do remember church nights with my father in Orthodox Cathedral in Helsinki. Ttis year I will be at home and look the church programme in TV.
I have had a new pc one week. I try to learn to work with it, but are making mistakes all the time, so I have to spend much time with this learning.
Maybe practise makes master. :happy:
I have not written anything during a long time. Now I want to start again. The coming warm weather and the shining sun makes me feel alive again. Today we are starting a small holiday in Haikko Spa. I am sure it gives new strenghs to us both.
Today there is a sign of autumn in the air, we had rain today after many weeks dry season here. Northern Finland has got too much water , in a great area all the potatoes and all crops are under the water.The same has happened all over the world .
On Sunday 1.7.2012
Our first summer month was cold and rainy. It was good for gardens and
fields, but not so good for those who have summer vacation.
Midsummer weekend was really warm, we had bonfire on the sea and the sun was there all night long. In our tv was a programme about a trip in Midsummer train.It can be seen in pc http://areena.yle.fi/tv/1553548
The train started from Helsinki at 7 pm on Friday and came to Rovaniemi in Lappland at 7 am on Saturday. Tte tv programme is from all those hours.
The beautiful landscape in Finland can bee seen very well.
I hope you like it.
Meren rannalla
Istun rannalla ja katselen merta, kuin ajatuksiani
usein niin tyyniä ja rauhaisia
toisinaan ylös, alas harhailevia kuin aallot,
jotka tuulen voimasta ryöpsähtävät
ja rientävät vaahtopäisinä raivoisasti eteenpäin.
Rantakalliot niin vahvat ja väkevät,
vuosien saatossa veden kaivertamat
heijastavat taivaan ja meren värit
aallot nousevat pintaa koskettaen
linnut rauhaisan lepopaikan valiten.
Rantaniityn kukat ja kivenkolot
punaista purppuraa ja auringon kultaa,
keskellä vihreää auvoisuutta,
vain myrsky voi rikkoa ja haavoittaa,
veden niiden ylle vyöryttää.
Entä myrskyn jälkeen , eikö
luonto taas nouse loistamaan
auringon kultaamana kasvamaan
saaden ympäristön elämään.
Eivät ne murehdi tai mieti vaihtoehtoja.
Minussakin on meri, niitty ja rantakallio
Mitä osaan heijastaa itsestäni,
miten toimin elämän myrskyssä,
osaanko taas nostaa pääni ja jatkaa
uskoen valon parantavaan voimaan.
21.6.2007 Ritva Piho
Copyright© 2003-2008 Ritva Piho
Enkeli
Enkeli istui viereeni,
aivan hiljaa, yllättäen,
lämmin käsi hyväili
pois kyyneleet poskiltani.
Enkeli minua lohdutti,
pahan kaiken karkotti.
Äkkiä siihen ympärille
lämmin valo säteili.
Enkelin myötä elämäni,
löysi uuden suunnan.
Voin iloiten ma kulkea:
Rakkaus poistaa tuskan.
1.12.2003 Ritva Piho
Rukous
Kiitos, kiitos Herrani,
Sua kiitän tänäänkin,
Armostasi suuresta,
Rakkautesi voimasta.
Eilen olin tuskissani,
en nähnyt lähellä apua,
tyhjyys täytti sydämeni,
ei näköpiirissä valoa.
Silloin käteni mä kohotin,
ja katsoin ylös taivaihin,
sydämeni täysin avasin
pois kaikki tuskani valutin.
Herra kuuli rukoukset,
sydämeni huokaukset.
Katsoi alas hymyillen,
”Luota minuun, uskoen. ”
1.12.2003 Ritva Piho
Mitä kuulen
Kulkiessani metsässä
kuulen vienon tuulen
humisevan puiden lomassa
lehvistöä värisyttäen.
Kulkiessani rannalla
kuulen meren pauhun
veden vyöryessä kohti
mahtavina aaltoina.
Kulkiessani niityllä
kuulen luonnon ääniä:
heinäsirkan siritystä
tai pikkulinnun laulua.
Kulkiessani elämässä,
mitä silloin kuulen,
mitä ääniä seuraan,
minkä polun valitsen.
Anna Herra minulle
herkät korvat kuulla,
mikä ääni on oikea,
missä on sinulta sanoma.
28.7.2003 Ritva Piho
Mitä näen
Katsoessani taivaalle,
mitä siellä näen:
päivänsinen kuulauden,
tummien öiden tähtiloisteen.
Katsoessani pientä lasta,
mitä hänessä näen:
tutkivien silmien viattomuuden,
Luojasta heijastuvan Rakkauden.
Katsoessani lähimmäistä,
mitä ihmisessä näen:
vaatteet, korean ulkokuoren,
vai sisäisen sielun kauneuden.
Katsoessani ympärilleni,
mitä hyvää näen,
mitä monista houkutuksista
valitsen matkaevääksi.
Herra anna minulle
kirkkaat silmät erottaa
Rakkautesi ja Armosi teot
kaiken turhuuden keskellä.
29.7.2003 Ritva Piho
Kivestä hiottu timantti
Olin suurella hietikolla pieni kivenmurunen,
moni vain käveli ylitseni, minua tuskin huomasi.
Harvoin joku tarttui minuun, heittäen nopeasti takaisin,
silloin saatoin joskus joutua, jopa meren aaltoihin.
Ei minussa ollut hohtoa, ei kimmeltävää pintaa.
En keräilijälle kelvannut, ei minua painettu vasten rintaa.
Eräänä päivänä lempeä käsi tarttui minuun hellästi.
Ystävällisin ja rakastavin silmin katsoi ylhäältä alas puoleeni.
Tietoinen hymy huulillaan Hän minua pientä katseli.
” Timantin, teen sinusta timantin ! ”Hän yllättäen lausahti.
Hän poimi maasta minut, naarmuisen ja likaisen.
Oli pintani täynnä halkeamia, olin karhea ja rosoinen.
Hän asetti minut joukkoon, muiden loistavien timanttien.
Ero oli todella melkoinen, en ollut niiden arvoinen.
Hän otti minut käsiinsä, alkoi puhdistaa ja kiillottaa.
Vähitellen aloin muuttua.
Miksi Hän puhdisti minua ?
Hän oli luvannut minullekin muodon ihanan ja uuden.
Minusta tulee kristallinkirkas, saan uuden mahdollisuuden.
Herra, Mestarini, minua kiillottaa, alan säteillä Kunniaansa !
Ilon kyyneleeni taivaalla loistavat kirkkaana sateenkaarena.
Minussa on edelleen jäljellä monta rosoista kulmaa.
Mutta voin jo toisille säteillä,
Herrani timanttina pimeydessä loistaa.
Ritva Piho 15.7.2003
Aika
Aika on sanana lyhyt ja tuttu,
mutta elettynä arvaamaton ja yllättävä,
toisinaan tuntuu kuin aikaa olisi liikaa,
toisinaan sitä on aivan liian vähän.
Elämä on yksi meille annettu aika,
aika rakastaa, tuntea, elää,
aika olla yhdessä perheen ja ystävien kanssa.
Olenko osannut käyttää aikani oikein,
mitä olen oppinut, mitä toisille jakanut?
Copyright 2009 Ritva Malmivuori- Piho
Syvärin luostari- The Russianorthodox monastery of Syväri
Miun Pappain Georgi My father Georgi
Lapsuuden pappa huolettoman
vietti mailla Karjalan,
asuivat Viipurissa talvet
ja kesät lähellä Viipuria,
Honkaniemen mökissä
Näin Dimitri ja Elina ja Georgi eleli.
Syntyi myös tyttö, Olga, perheeseen
sai veli leikkikaverin,
kodissa ilo ja onni vallitsi.
Kansakoulun Viipurissa
miun pappanikin aloitti
Perheessä useita kieliä puhuttiin,
siksipä aluksi venäjän ja ruotsinkielillä
poika elämää ja oppia kuunteli.
Pian sota teki tepposet,
monet harmit ja murheet läheni.
Vei myös kuolo varhain vanhemmat,
muuttui Georgin ja Olgan elämä kokonaan.
IsoIsoäiti , greatgrandmother Alexandra, my grandmother Elina, grandfather Dimitri, Georgi and Olga
Town of Vyborg - Viipuri ja Viipurin mlk.
Honkaniemi oli tärkeä rautatien raja-asema matkalla Pietariin.
Summerhome in Honkaniemi, a railroad station between Viipuri and St. Petersburg.
Kesämokki - Summer cottage
Martta Mamman perhe
”Isoisä Daavid Johan
oli taitava räätälimestari,
hän maata kiersi ja
kartanoita, pukuja
herroille valmisti.
Talollisen sievä tytär,
Amanda Maria,
sai isoisän sydämen
sykkimään ja niin
päättivät yhdessä kulkea.
Kolmen lapsen kanssa
asuivat Ameriikassa,
vaan Amandan sydän itki
ja kotimaata kaipasi,
1904 perhe Suomeen palasi.
Vaarilla liike ja talo oli
valmiina, kun mammani
syntyi maailmaan,
Martta istuu vasemmalla, My mother sitting in left
Photo of the family
My grandparents
David and Amanda,their
3 sons Kyösti,Einari and Kalevi
and 3 daugthers
Alli, Martta and Anna-Liisa.
Copyright 2005-2009 Ritva Malmivuori- Piho
Mamma ja Ippantippa
Elämäni suunta
” Miun rakas Mammain jo hyvin varhain,
lempeästi ja hellästi,
kärsivällisesti ja viisaudella,
antoi neuvoja lapselle.
Rakkaan Mammani kanssa,
usein elämää tarkkailin.
Sanojaan sydämeni kuunteli,
sieluuni ne kätkin,
mieleni sopukoihin piilotin.
Tulevaisuuteen kurkottelin,
uutta innolla ihmettelin,
pienin askelin etenin.
Näin jo hyvin varhain löysin
elämääni ikioman suunnan.”
The direction of my life
”The direction of my life
was clear for me very early,
as I listened to the wise
and tender words
of my dear Mother
and hid them in my heart.”
Copyright 2005-2009 Ritva Malmivuori- Piho
15.6.2009
Today is December the 21st, in the year 2011. I will start to write about my life.
Tänään, joulukuun 21 päivänä, v.2011 aloitan kertoa elämästäni.
